keskiviikko 30. joulukuuta 2009
Joululahjoja osa 3
Tämä villatakki meni meidän kummitytölle. Vihjasin tästä aikaisemmin, en nyt muista koska, mutta kuvassa oli lankakerät ja puikoilla luodut silmukat. =) Aikaa siinä meni, koska en ihan koko ajan tätä pystynyt tekemään, mutta olen suunnattoman ylpeä siitä, että sain sen valmiiksi. En tiedä, oliko neule sopivan kokoinen, toivottavasti. Ohje on Suuresta Käsityölehdestä (04/09)
maanantai 28. joulukuuta 2009
Joululahjoja osa 2
Tästä piti tulla havupallo, mutta siitä tulikin havupuolipallo. Ei ollut rautalankaa lähettyvillä, kun tuota tein enkä oikein tiennyt, miten muuten olisin siihen saanut ripustuskoukun. Netissä kun kaikissa ohjeissa luki, että pujota rautalanka oasis-sieneen. Niinpä päätin tehdä siitä havukoristeen, jonka voi laittaa purkkiin. Tässä koristeessa on pääasiassa katajaa. Tämä meni kuopuksen kummeille joululahjaksi. Tässäkin lahjassa, niin kuin kahvipussipannualusessakin, oli ideana muistaminen (ajatus on tärkein), ei niinkään lahjan arvo. Ulkonäöllä havukoriste ei ole pilattu, mutta tämähän olikin ihka ensimmäinen tekele. Ehkä ensi vuonna jaksan panostaa vähän enemmän ja leikkaan havutkin tasamittaisiksi. ;)
perjantai 25. joulukuuta 2009
Joululahjoja osa 1
Nyt voin paljastaa tekemäni joululahjat. Paljonkaan en tänä jouluna jaksanut tehdä lahjoja, on ollut aika rankka vuosi takana ja voimat ja oma jaksaminen ovat olleet aika vähissä. Tässä kuitenkin jotain. Ensin esittelen pannualusen. Kuten kuvasta näkyy, se on tehty kahvipusseista. Hiukan pelkään, että taittelin tai oikeastaan yhdistin pussit liian heppoisesti ja että se hajoaa... Pannualunen meni esikoisen kummeille.
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Joulumieli kadoksissa
Minulla ei ole yhtään jouluolo. Ei, vaikka olen tehnyt joulusiivouksia. Tosin paljon vähemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Ei, vaikka leivoin pipareita poikien ja kummityttöni kanssa. Ei, vaikka kuuntelen joululauluja joka päivä. Ei, vaikka ulkonakin on lunta ja pakkasta. En jaksanut tänä vuonna tehdä joulukortteja itse. Napsasin lapsista kuvan ja teetätin paljon parjatut valokuvakortit. En ole tehnyt yhtäkään jouluruokaa. Ei tosin olla kotona syömässä edes jouluna. Sen verran yritän nyt saada tehdyksi, että teen normaalin viikkosiivouksen, leivon vielä taatelikakun ja joulutorttuja sekä teen erilaisia salaatteja, joita voin sitten syödä aattoiltana/-yönä, kun lapset nukkuvat ja minä hipsin täällä villasukat jalassa. Tänä jouluna olen päättänyt ottaa rennosti. En jaksa stressata. Ei ole yhtään minun tapaistani jätttää siivouksia ja jouluruokia tekemättä. Näin kuitenkin mennään tänä jouluna. Ehkäpä se jouluolo tulee, kun saadaan tupa siistiksi ja kuusi sisälle.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Elämän ruuhkavuodet
Mistä löytäisi aikaa?
Aikaa neulomiselle, ompelemiselle, lukemiselle, elokuvien katselulle
Mistä löytäisi aikaa?
Kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa
Mistä löytäisi aikaa?
Aikaa lapsille -yhdessä ja erikseen jokaisen kanssa.
Mistä löytäisi aikaa?
Aikaa ystäville, joista on tullut entistä tärkeämpiä.
Mistä löytäisi aikaa?
Aikaa itsensä kehittämiselle paremmaksi ihmiseksi.
Mistä löytäisi aikaa?
Aikaa omille ajatuksille.
Pysähdys. Lupaus nauttia hetkestä sellaisena kuin se on.
lauantai 5. joulukuuta 2009
Sairasta(mista)
Mitä kotiäiti tekee kipeänä? Tässä tapauksessa vain lievästi kipeänä, kun ei ole ollut edes kuumetta. Ensin soitto mummolle. Mummo lupaa ottaa pojat yökylään, mutta vasta illalla. Päiväksi pitää siis keksiä pojille tekemistä, että itse saan levättyä. Ensin pojat pihalle. Sillä aikaa pyykit koneeseen sitten tytölle ruokaa ja nukkumaan. Suunnittelmissa kirjan lukua, neulomista, kuumaa juotavaa, suklaata, poikien kanssa nintendon pelaamista ja lepoa. Leppoisaa vai mitä? Todellisuus olikin sitten aivan toista. Ohjelmassa olikin pyykkien silitystä, tavaroiden (lelujen) raivaamista lattioilta, ruoan laittoa, tiskaamista...Kahvikin tuli juotua silityksen lomassa. Mutta nyt kun pojat ovat siellä mummolassa ja tyttökin nukkuu, niin voin lämmittää glögiä ja syödä suklaata ja vaikka neuloa kummitytön joululahjan loppuun. Äidit ei yksinkertaisesti ehdi sairastamaan.
torstai 19. marraskuuta 2009
Maailman paras ja huonoin äiti
Minun ei siis tarvitse luokitella itseäni, poikani tekee sen puolestani. Ja pojan mielestä vaihtoehtoja on siis vain kaksi; paras ja huonoin. Musta ja valkoinen. Ei mitään välimuotoja, ei harmaata.
Viimeksi kun keskustelin poikani kanssa tästä asiasta sain ensin kuulla olevani maailman huonoin ja rumin äiti. Sillä kertaa poika kuitenkin vitsaili, mutta pakko minun oli muka loukkaantua. Poika lohdutti mua ja sanoi "Kyllä sää olet maailman paras äiti, mutta kyllähän sä äiti tiedät, että et sä kyllä maailman kaunein äiti ole".
lauantai 24. lokakuuta 2009
Muumit saapuivat taloon
Uudet muumimukit ja -kulhot olivat ilmestyneet paikalliseen kauppaan. Pakko oli ostaa.Toistaiseksi jätin muut uutuudet vielä kauppaan. Se purkki oli kyllä aika ihana... Viikko sitten olin ostamassa itselleni farkkuja. Housujen ostaminen on niin tylsää, että piti jotain ostaa tytöllekin. Tässä yksi ostos: Lindexiltä muumibody. Sai tyttö paljon muutakin. Onneksi en käy usein ostoksilla, loppuisi varmaan rahat, kun tyttöjen vaatteet on vaan niin ihania.
tiistai 29. syyskuuta 2009
Voileipäkakku
Esikoisen synttäreille piti tehdä jotain suolaistakin. Tein jauhelihapiirakan ja voileipäkakun. Tätä ennen olen kaksi kertaa tehnyt voileipäkakkua, molemmilla kerroilla samalla ohjeella, broilertäytteellä. Nyt päätin kokeilla kinkkutäytteellä. Blogeja selaillessani päätin soveltaa täytteen, enkä siis tehnyt minkään tietyn ohjeen mukaan. Kakkuun on käytetty täysjyväpaahtoleipää. Kostukkeena on sitruunaa ja vettä. Toisessa täytteessä on palvikinkusta leikattuja suikaleita,paprikaa, kurkkusalaattia, pippuri- ja maustamatonta tuorejuustoa sekä creme fraichea. Toisessa täytteessä on aurinkokuivattuja tomaatteja, tomaatti-basilikatuorejuustoa ja creme fraichea. Päällä tuoreejuusto-creme fraiche- seos. Hyvää oli.
tiistai 22. syyskuuta 2009
Pieniä Hetkiä
lauantai 19. syyskuuta 2009
Raikas omenakakku
Synttäreitteni ja miehen sukulaisten kyläilyn kunniaksi päätin pari viikkoa sitten tehdä omenakakkua. Tämä ohje on Pirkka-lehdestä, muistaakseni jokinlainen kilpailuresepti. En muista millä sijalla tämä oli, mutta varmasti aika korkealla. Olen tätä tehnyt muutaman kerran ennenkin ja aina se vain on yhtä hyvää.
Onneksi ohje löytyy täältä, niin minun ei tarvitse sitä tähän kirjoittaa. Laiska kun olen. =)
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Arjen pyörteessä
Arkeani jaksottaa päiväunet ja ruokailut. Lapset eivät oikeastaan nuku samaan aikaan. Jos nukkuvat niin korkeintaan puolisen tuntia. Iltapäivät on yhtä hulinaa, kun kaikki lapset ovat hereillä. Samoin illlat. Vauva kitisee paljon, enkä mä saa mitään tehtyä.
Kuitenkin minun pitää:
pestä pyykkiä
tehdä ruokaa
huolehtia, että puhtaat astiat eivät lopu kesken
imettää
vaihtaa vaippoja
auttaa läksyissä
auttaa ruokailuissa
syödä itse
tehdä vauvalle soseita
viihdyttää vauvaa
Minun pitäisi:
ehtiä ulkoilla lasten kanssa
tehdä omenahilloa talveksi pakkaseen
pestä ikkunat ja laittaa verhot (meillä ei ole ollut verhoja koko kesänä)
kerätä omenat pois maasta
kerätä luumut ja kriikunat maasta ja puusta ja säilöä ne jotenkin
lajitella kesävaatteita pois
tarkistaa syysvaatetilanne
tehdä vaippoja lisää
tehdä miehen kanssa keskeneräinen kukkapenkki loppuun
mennä sienimetsään
Listasta tulisi varmaan loputon... Tämä on elämää. Minun elämää.
maanantai 14. syyskuuta 2009
Panssarivaunukakku
Esikoinen täytti 7 vuotta ja tilasi synttäreilleen panssarivaunukakun. Toivomuksena oli vielä, että hänen piirtämä Batman ajaisi sitä. No, panssarivaunukakun tein, mutta "Batman" jäi pahviversioksi pöydälle... Mallin bongasin Mansikkamäen blogista. Täytteenä oli minttu-valkosuklaatäyte (kinuskikissalta) sekä päällimmäisessä osassa kirsikkahilloa. Kuorrutteena vaahtokarkkitaikinaa sekä marsipaania. Hyvää oli ja ihme kyllä esikoinenkin söi. Hän kun ei yleensä täytekakuista niin välitä.
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Äitiys
Monella lapsettomalla on varmasti jonkinlainen käsitys siitä, minkälaista vanhempana olo on. Aika usein lapsettomat tietävät asioita paremmin, kuin lapsen vanhemmat. ”Sitten kun minulla on omia lapsia”…, on lause, jota kuulee hyvin monen lapsettoman suusta. Itsekin olen tähän sortunut aikoinani. Minähän olin täydellinen tuleva äiti, ennen ensimmäisen lapsen syntymää. No, todellisuus kyllä muutti käsityksiäni aika tavalla. Nyt, kolmen lapsen äitinä, olen vain äiti. En huono, en hyvä, omasta mielestäni juuri sopiva.
Äitinä olo on mukavaa. Viihdyn kotiäitinä paremmin kuin työelämässä. Voin kulkea risaisissa vaatteissa, hiukset likaisina vaikka koko päivän, jos minua huvittaa. Arjen rytmiä säätelee vain esikoisen koulu sekä keskimmäisen päiväunet. Välillä kuitenkin tulee päiviä, jolloin toivoisi, että lapset voisi lähettää hetkeksi aikaa pois ja saisi vain olla. Ei tarvitsisi palvella ketään, ei mennä riitojen väliin, ei vaihtaa vaippoja, ei tehdä ruokaa muuta kuin itselle. Viimeksi tällainen päivä olisi ollut tervetullut muutama päivä sitten, kun meidän kuopus huusi kahteen saakka yöllä. Yöllä meinasi usko loppua ja aamulla olin kuin nukkuneen rukous. Sänkyyn ei silti voinut jäädä. Kahvia naamaan ja kohti uutta päivää. Se päivä menikin aika hyvin. Lyhyistä yöunista huolimatta minua ei kauheasti väsyttänyt. Kunnes tuli ilta. Iltaruoan jälkeen tuli hirveän levoton olo. En oikein osannut tehdä mitään ja kaikki asiat vaan nauratti. Siis yleensä olen kiukkuinen väsyneenä. Nyt olin niin yliväsynyt, että hihittelin yksinäni ihan tyhmillekin jutuille. Lapset katsoi minua vähän oudosti; ”Äiti, mikä sulla on?”. No seuraava yö meni paremmin, mutta en vieläkään ole saanut univelkojani pois, enkä varmaan tule saamaankaan. Pitää vain oppia elämään väsyneenä, hihittelevänä äitinä.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Vaippoja taas
Tällä kertaa sain ommeltua kaksi vaippaa valmiiksi; kiitos pitkien päiväunien. =) Kankaat oli leikattu valmiiksi ja toiseen vaippaan oli imukin valmiina ommeltu. Nyt piti siis vain ommella kankaat ja kuminauhat sekä koukku- ja pesutarrat. Tällä kertaa ei käynyt suurempia kommervenkkejäkään. Yhden kerran puolasta loppui lanka, mutta onneksi ei kriittisessä kohdassa. Niin ja neula tippui, mutta sain sen helposti takaisin ja jatkoin ompelua samantien.
Ylimmäinen vaippa on sisätäyttövaippa. Kankaina kuvioflanelli sekä coolmax. Toinen on sisävaippa; puuvillavelouria ja coolmaxia. Imuosassa bambuhamppua ja mikrokuitukangasta. Molemmissa kaavana Mummut. Nyt on enää yksi isoa kokoa leikattu vaippa odottamassa, sitten pääsen ompelemaan oikean kokoisia. =D
maanantai 31. elokuuta 2009
Joulu lähestyy
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Pizzaa
Karppausinfon sivuilla on loistava pizzapohjan ohje. Tein n. pellillisen pizzaa ja syötiin se miehen kanssa kahdestaan. (ei tosin yhdellä kertaa). Täytteenä oli broilersuikaleita (maustamattomia, itse maustoin), sipulia, paprikaa, tomaattia ja aurajuustoa. Nam!
lauantai 29. elokuuta 2009
Vaippatehtaassa
Keskiviikkona valmistui taas yksi uusi vaippa. Vain yksi, koska tein taas sellaisia virheitä, jotka olisi voinut välttää, jos olisi vähän viitsinyt keskittyä. Ihan ensimmäisenä ompelin kankaat yhteen oikeat puolet vastakkain. Tai niin mä ainakin luulin. Toinen kangas oli oikeinpäin ja toinen väärinpäin. Ja eikun purkamaan. Ihan viime metreillä katkesi ompelukoneen neula ja se piti vaihtaa (oli muuten eka kerta, kun vaihdoin neulan). Välillä keskimmäinen sai kiukkukohtauksen, kun meinasi kompastua johtoon. Ruokaakin piti tehdä. Mutta tuli nyt sentään yksi vaippa tehtyä, vaikka se vielä liian iso tytölle onkin.
Vaippa on sisävaippa ja kankaina on flanellia ja polyestermokkaa. Imuna on tässäkin bambuhamppua sekä mikrokuitukangasta.
maanantai 24. elokuuta 2009
Kotiäidin kuntoilua
Joskus sain loistoidean ja ajattelin ostaa kotiin jonkin kuntolaitteen; kuntopyörän tai crosstrainerin. Stepperikin kävi mielessä. Selailin kaikenmaailman kuvastoja ja laskeskelin, onko minulla varaa sellaiseen ja mihin sen sitten laittaisin. (No telkkarin lähelle tietenkin) Laskin myös, että se maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos vertaa siihen, että kantaisin rahaa kuntosalille kerran viikossa. Järkevä ostos siis kaiken kaikkiaan; rahaa säästyy, kunto kasvaa ja mieli kohenee. Kunnes heräsin todellisuuteen –onneksi. Missä välillä minä sitä kuntovehjettä käyttäisin? Päivät menee lapsia hoitaessa, kotitöitä tehdessä, ruokaa laittaessa. Illat olen pyhittänyt –mikäli se on mahdollista –neulomiselle. Silloin istun kuin tatti sohvalla ja neulon. Minun ja puikkojen väliin ei mikään kuntolaite tule. Nyt joku viisas sanoo, että aina löytyy aikaa liikunnalle. Kyllä, löytyyhän sitä, mutta ei kotona, ei ainakaan minulla.
Kuvitelkaa tilanne, että olette päättäneet, että tänään aiotte ottaa ensimmäisen askeleen ja kuntoilla vähintään puoli tuntia. Vaihdatte kuntoiluun sopivat vaatteet, laitatte vesipullon ja mp3-soittimen valmiiksi. Kännykkä piippaukselle tai äänettömälle, ettei vauvalehtien myyjät häiritse. Ensin keksitte lapsille jotain tekemistä; laitatte pöydälle paperia, värityskuvia, kynät ja vaikka muovailuvahaa valmiiksi. Lattialle rakennatte junaradan tai autoleikin valmiiksi. Leikitte vähän aikaa lasten kanssa ja sitten pikkuhiljaa hipsitte olohuoneeseen. Laitatte kuulokkeet korville ja olette valmiina. Lähdette liikkeelle. Mieli on hyvä ja toivoa on, että tämä onnistuu. Sitten: ”Äiti, mitä sä teet?” Uteliaat pikkusilmät kurkkivat ovella. Sanotte, että äiti kuntoilee, menkää leikkimään. Hetken päästä: ”ÄITIIII, toi kiusaa. Se vei mun auton!”. Selvittäkää itse nyt riitanne, ajattelet. Kunnes: ”Äiti, mul on tylsää. Mä en jaksa piirtää enkä leikkiä. Mä haluun kattoo lastenohjelmia”. Tässä vaiheessa lapset marssivat olohuoneeseen. Koitatte sitkeästi jatkaa, ettekä välitä lasten kitinöistä. Sitten lasten huomio kiinnittyy itse kuntolaitteeseen. ”Äiti, mä haluun kans koittaa, mee pois.” ”Äiti, mikä tää nappula on, voinko mä painaa siitä?” ”Äiti, miksi sä olet noin punanen?” Kaikesta huolimatta jatkatte vielä. Sitten tulee pienempi lapsi teidän luo ja ilmoittaa pontevasti: ”Kakka!”. Luovutatte. Juotte vettä ja lähdette pesemään kakkoja pois. Kuntolaite päätyy lasten leikkeihin ja pölyyntyy olohuoneen nurkassa, kunnes joulusiivouksen yhteydessä mies vie sen varastoon. Käytte hakemassa kausikortin kuntosalille. Tai niin minä ainakin teen. Heti, kun on aikaa.
torstai 20. elokuuta 2009
Vaippaompelua yli vuoden tauon jälkeen
Ompelin viimeksi vaippoja kesällä 2008. Sen jälkeen en ole ehtinyt/jaksanut/ei ole tarvinnut. Keskimmäinen käyttää nykyään kertiksiä, koska vaippa on oikeastaan päällä vain öisin. Tytölle ostin NB/S-koon vaippoja sukulaiselta, eli niitäkään ei tarvinnut tehdä. Mutta isompia vaippoja ei ole tarpeeksi. Siispä päätin täydentää vaippahyllyä ja leikkasin kankaat viiteen vaippaan valmiiksi ti/ke yöllä. Keskiviikkona ompelin imut kolmeen vaippaan ja tarran neljään vaippaan. Viidenteen ei enää pehmeää tarraa riittänyt. Yhden vaipan ompelin kokonaan valmiiksi. Päätin tehdä siitä sisävaipan, vaikka yleensä käytän sisätäyttöjä. Sisävaipat on kivempia kylässä tai jos mies vaihtaa tytöltä vaipan. Kuminauhat tuli ommeltua ehkä vähän liian löysään. Kaavana oli Mummut. Päälikankaana mun vanha yöpaita ja sisäkankaana puuvillavelouria. Imukankaana bambuhamppua sekä mikrokuitukangasta. Monen tunnin työn jälkeen huomasin, että vaipasta oli tullut väärää kokoa. Olin leikannut kankaat vahingossa liian ison kaavan kanssa...
Villiksiä syntyy
sunnuntai 16. elokuuta 2009
Kiinni jäit!
Koska luet tätä tekstiä,niin se tarkoittaa,että sinun täytyy kommentoida minulle jotakin. Kommentoi ihan mitä itse haluat , kunhan vain teet sen. Laita tämä teksti sitten omaan blogiisi ja nappaa kiinni kaikki blogiasi lukevat.
Itse jäin kiinni täällä.
lauantai 15. elokuuta 2009
Tytölle vaatteita
Ihanaa, kun nyt saa etsiä tyttöjen vaatteita kirppareilta (ja myös kaupasta). Mun mielestä tyttöjen vaatteita löytää paljon helpommin ja ne on vielä kauniitakin. Pojille on aina vaan sitä sini-harmaa-mustaa- spiderman-batman-hirviö-linjaa. Esikoiselle ostankin vaatteet melkein kokonaan kaupasta tai lastenvaatekutsuilta. Varsinkin nyt, kun poika menee kouluun, niin vaatteiden pitää olla jo vähän siistimpiä ja kestävämpiä. Saa sitten kierrättää keskimmäiselle.
Tässä muutama kirppislöytö. Nämä vaatteet ovat vielä liian isoja, mutta ostin ne silti.
Ensimmäisessä kuvassa on Lingon&Blåbärin paita sekä Name it- tunika. Toisessa kuvassa on pari yöpukua ja kolmannessa marimekon paitoja. Kaikki ostettu pienellä hinnalla. =)
perjantai 14. elokuuta 2009
Kippolakki
Ompelin taas tytölle lakin. Kankaana on kirpputorilta ostettu paita, joka oli tehty selvästi itse kierrätyskankaasta. Kierrätyksen kierrätystä siis. =) Purin muotolaskokset ja sain siten mahdutettua lakin kaavat kankaalle. Ohje on Juju-kirjasta. Lakki on vähän iso, mutta vauvathan kasvaa ja voihan sinne syksymmällä laittaa kypärämyssyn alle.
torstai 13. elokuuta 2009
Lempivillikset
Tässä on meidän lempivillahousut tai ainakin mun. Tytön mielipiteestä en tiedä, mutta kai hänkin tykkää. ;) Ne on tehty hahtuvasta, mallina on vastasyntyneen merinot, muokattuna. Neulahuovutettu kuva esittää jotain, en tiedä mitä. Se piti vaan tehdä siihen. Nämä ovat sopivan kokoiset ja pitävät hyvin. Itku tulee, kun ne jää pieneksi....
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Tiistain neulotut
Aika vähän sain tiistaina aikaiseksi. Siis neulomisen saralla. Lapsilla oli kitinäpäivä ja mun aika meni selvittäessä riitoja ja ongelmia. Päiväuniaikaan sain neulahuovutettua kuvan villiksiin, sekä käyttöhuovutettua ja lanoliinitettua toiset villikset. Uudet villahousut aloitin illalla. Lankana Zitron Loft, malli omasta päästä.