Äitiys on täysipäiväistä työtä. 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, 365 päivää vuodessa. Äitiys ei tunne työaikalakeja. Äitinä olo ei ala kahdeksalta aamulla ja lopu neljältä illalla. Äitinä ollaan aina, kun siihen hommaan on kerran ryhdytty.
Monella lapsettomalla on varmasti jonkinlainen käsitys siitä, minkälaista vanhempana olo on. Aika usein lapsettomat tietävät asioita paremmin, kuin lapsen vanhemmat. ”Sitten kun minulla on omia lapsia”…, on lause, jota kuulee hyvin monen lapsettoman suusta. Itsekin olen tähän sortunut aikoinani. Minähän olin täydellinen tuleva äiti, ennen ensimmäisen lapsen syntymää. No, todellisuus kyllä muutti käsityksiäni aika tavalla. Nyt, kolmen lapsen äitinä, olen vain äiti. En huono, en hyvä, omasta mielestäni juuri sopiva.
Äitinä olo on mukavaa. Viihdyn kotiäitinä paremmin kuin työelämässä. Voin kulkea risaisissa vaatteissa, hiukset likaisina vaikka koko päivän, jos minua huvittaa. Arjen rytmiä säätelee vain esikoisen koulu sekä keskimmäisen päiväunet. Välillä kuitenkin tulee päiviä, jolloin toivoisi, että lapset voisi lähettää hetkeksi aikaa pois ja saisi vain olla. Ei tarvitsisi palvella ketään, ei mennä riitojen väliin, ei vaihtaa vaippoja, ei tehdä ruokaa muuta kuin itselle. Viimeksi tällainen päivä olisi ollut tervetullut muutama päivä sitten, kun meidän kuopus huusi kahteen saakka yöllä. Yöllä meinasi usko loppua ja aamulla olin kuin nukkuneen rukous. Sänkyyn ei silti voinut jäädä. Kahvia naamaan ja kohti uutta päivää. Se päivä menikin aika hyvin. Lyhyistä yöunista huolimatta minua ei kauheasti väsyttänyt. Kunnes tuli ilta. Iltaruoan jälkeen tuli hirveän levoton olo. En oikein osannut tehdä mitään ja kaikki asiat vaan nauratti. Siis yleensä olen kiukkuinen väsyneenä. Nyt olin niin yliväsynyt, että hihittelin yksinäni ihan tyhmillekin jutuille. Lapset katsoi minua vähän oudosti; ”Äiti, mikä sulla on?”. No seuraava yö meni paremmin, mutta en vieläkään ole saanut univelkojani pois, enkä varmaan tule saamaankaan. Pitää vain oppia elämään väsyneenä, hihittelevänä äitinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti